Välillä tuntuu, että epäonnistun kaikessa mitä vaan keksin yrittääkin. Epäonnistun opiskelussa, läksyt kasaantuu. Epäonnistuin työelämässä, työsopimustani ei jatkettu ja en ole ollut vuosiin töissä. Epäonnistuin korkeakoulussa, en koskaan valmistunut. Epäonnistuin kaverina, mut ghostattiin. Epäonnistun kavereiden hankkimisessa, epäonnistun poikaystävän hankkimisessa....lista jatkuu.

En koe olevani oikein hyvä missään, koen olevani parhaimmillanikin vain keskinkertainen. En ole kokenut onnistumisen tunnetta pitkään aikaan. En ole tyytyväinen tähän tilanteeseen, silti en osaa muuttaa tätä. Pelottaa, että mikä tahansa muutos minkä tekisin, veisi asiat vain huonompaan suuntaan.

Monesti koen olevani saamaton epäonnistuja. Itkettää ja masentaa välillä, mutta tiedän, että aina tulee uusi päivä ja asiat eivät välttämättä ole niin synkkiä kuin ne tällä hetkellä tuntuvat.

Mulla on moni asia myös tosi hyvin mun elämässä ja ehkä voisin keskittyä niihin enemmän, mieluummin kuin niihin asioihin mitkä ovat huonosti.

Mulla on ihana koti, rakkaat vanhemmat ja ruokaa ja viihdykettä yllin kyllin sekä vaatteita vaikka muille jakaa. Ehkä nää mun asiat eivät lopulta ole ihan niin huonosti kuin miltä musta välillä tuntuu...